Leta i den här bloggen

onsdag 28 juni 2017

Ihmisen normaaleista fosfolipideista ja miten niitä muodostuu (Flip, flop, scramblase)

Jos joku esim ajattelee "tehdä parannusta alkoholismista" kuten asiaa kirkon kielellä sanotaan,  on hyvä silloin tietää, että ihmisen genomissa  (eikä varsinaisesti ihmisen tahdossa ja tiedossa) on koodisto normaalien solukalvojen rakentamiseksi  ja niiden  normaaliplastisuuteen ( flip flop ja flippaasit;  scrambling ja skramblaasit ym).
Genomi on jokaisessa valmiina, kun vain sille annetaan mahdollisuus myrkyttömästi toimia. Aivot ovat rasvamoduli, hyvin rikas kaikenlaisista monimutkaisista lipidirakenteista, siis hyvin kaunis rakenne! Jos ne  kulutetaan orgaanisilla liuottimilla (joka  alkoholi mielestäni on),  ne eivät voi muodostua yhtä pian takaisin kuin mitä ne hajoavat siinä tapauksessa, varsinkin jos estävä toxinen aine jatkuvasti  tarjoutuu  aivojen  rasvojen uudistuskoneistoon.
Normaalisti aivot uudistanevat  rasvojaan sitä tahtia kuin Harper  1970- luvun taitteessa sanoi: 20% aivojen rasvoista uudistuu viikossa. Siis aivot uudistuvat  joka päivä jonkin verran rasvoiltaan(  ei  varsinaisilta neuroneilta ja tukisoluilta , vaan niiden rakenteellisilta ja kalvoaineilta,   joten jokaisen päivän raittius on merkitsevä asia. Ihmisellä on vain tämä päivä. Jos on tämän päivän raitis, on ollut   raittiina yhden  tärkeimmän  ajan tulevaisuudesta, jota ei vielä ole, sillä tämä päivä on.
Itseasiassa viidessä vuodessa  voi saada aivojensa  rasvamodulin aika hyvän kuntoon, jos on ollut raittiina ja syönyt monipuolista ravintoa ja harrastanut  ulkoilua ja liikuntaa,  niin että lihasten ja luustonkin  kunto on kohentunut, sillä tärkeälle kalsiumin  tasapainolle on eduksi,  että on liikuntaa ja luusto  kunnossa.(Kaikkiin tärkeisiin reaktioihin arvitaan kalsiumjoneja oikeissa paikoissa oikealla hetkellä).
Alkoholin vaikuttama fosfatidyylietanoli-peräinen, vain alkoholista johtuva fosfolipidimuoto     PEth, kroonisessa alkoholismissa ottaa tilaa  aivolipideissä ja  estää monipuolisen lipidikirjon tasapainoisen muodostumisen kehossa, ei vain aivoissa, vaan lopulta kaikkien  tärkeiden elinten solukalvoissa.
Alkoholin myrkystä pitää normaalilla ravinnolla ja liikunnalla vieroittua ja antaa taustalla olevan soluaarteen, esi-isiltä perityn genomin,  korjata soluja. Ihmisen keholla on ihmeellinen taipumus korjaantua, kun sitä ei myrkytetä millään toksiinilla. PEth moklekyylille ei ole mitään luonnollista  hajottavaa entsyymiä kehossa valmiina, vaan se puoliintuu molekyylin fysikokemiallisten  vanhenemislakien mukaan muutamissa päivissä. (Jokainen molekyyli "vanhenee" sidoksissaan ajallaan) .

Katselin   netistä ihan tavallista tekstiä tavallisen fosfatidyylietanolaminin   muodostuksesta.
Biosynthesis of phosphatidylethanolamine (PE).
http://lipidlibrary.aocs.org/Biochemistry/content.cfm?ItemNumber=39191
Sen merkki on PE.( Sitä sänotaan kefaliiniksi. Lesitiinin merkki on PC. Se on fosfatidyylikoliini. Fosfatidyyli-inositolin merkki on PI ja sita sanotaan lipositoliksi. Se voi rikastua  fosfaateilla ja olla solukalvoissa muotoja PIP, PIP2, PIP3. Varsinkin aivojen harmaissa soluissa  on tämä PI-energiajärjestelmä käytössä ja monessa muussakin spesifisessä   prosessissa.
Lisäksi solukalvoissa on sfingomyeliiniä (SM).
Kalvot ovat kaksoislipidikerroksia ja nämä fosfolipidit (PL) rikastuvat rasvahapoilla, osin niistä,  joita ihmiset syövät ja jotka  muokkautuu   kehossa tai joita muodostuu kehossa   etikkahaposta ( tai propionihaposta)  käsin energia-aineenvaihdunnan puolelta. .
 Rasvahapot ovat  lipidiliukoisia päädyltään ja  niitä asettuu solun lipidikaksoiskalvoon  rasvaliukoiset päädyt sisäänpäin kalvon keskiosiin. Täten kalvon sisäosa on hyvin hydrofobinen ja siellä on myös kolesterolimolekyylejä tiivistämässä kalvoa vedenpitäväksi.Keholle kolesteroli on tärkeä. keho tekee jokaiseen soluunsa kolesterolia vedenpitävyyden varmistamiseksi ja kehon endogeeninen kolesterolin tuotanto on monikertainen verrattuna siihen määrään, mikä pidetään ravinnossa saatavan kolesterolin suosituksen ylärajana ( 300 mg päiväss, yksi kananmunan keltuainen).  Keho syntetisoi kolesterolia  fundamentaalisesta aineenvaihdunnasta käsin.   Nykyaikana vain jokin tekijä on häirinnyt tätä järjestelmää, ehkä ravinnon  laatu ja energian ylitarjonta, joten joudutaan jarruttamaan endogeenista kolesterolin tuotantoa toisilla ja rajoittamaan exogeenistakin kolesterolipisaraa. Mutta esim  eläimet luonnossa eivät näy omaavan kolesteroliongelmia. ja toisaalta - liekö kenenkään huoli, jos karjalla on korkeat kolesterolit.

Fosfolipideillä PE, PC, PS, PI, PS  ja sfingomyeliini SM on tietty asemansa ( ja tehtävänsä)  tässä plasmakalvossa. Ne sijoittuvat  riippuen niiden  hydrofobisuuden ja hydrofiilisyyden asteesta.  Ne eivät sijaitse esim  vierekkäin tai päällekkäin kuin seinätiilit, vaan kelluvat asymmetrisesti   ominaisissa asemissaan. Lähimpänä   solun sisäosan sytosolia on fosfatidylseriini PS. Se on eräänlainen signaali kalvorakenteeen dynaamisestä elinkyvystä,  jossa energisesti saadaan pidettyä kukin fosfolipidilaji omalla paikallaan.  Jos PS pulpahtaisi solun pintaan (kuin kuollut kala nurin niskoin),  se toimisi merkkinä. "Olen vanhentuneesta solusta. Poimikaa minut pois joukosta#. Ja silloin Soluyhteisö poimii sen solun pois joukosta. Kts. kuvaa punasolun kalvosta! Punasolun ikä on 120 päivää, sitten se poimiutuu pois. Valmiissa  punasolussa ei nimittäin ole koodia enää sisällä.

 http://www.rbclab.com/Pages/500/520/JPEG/Figure%2015.1%20png%20copy.png

 Paljon siitä ihmisen syömästä energiasta kuluu tähän kehon solukalvon dynaamisuuden ja polaarisuuden ylläpitoon, elämäntaisteluun solutasossa, siihen "virtaan",  siis solujen  energiatilan ylläpitoon,  sillä elävässä solussa saadaan tämän kalvon avulla  kehitettyä  erilaisia potentiaalieroja .
Koko kehon koko soluyhteisön   elämän voimien integroituna summana ihminen voi tuntea itsensä pirteäksi tai myöskin väsyneeksi.
  Tietysti on myös neutraalit kalvopumput jotka katsovat että solut ovat neutraaleja.
Monet  solutyypit ovat  erikoistuneet    toimimaan näiden  aktiopotentiaalien avulla  niin että voidaan mitata   sähkökäyrää ( neuronit, EEG, betasolu oskillaatio, sydän EKG,  Silmän retinogrammi) . Mutta jos on tällaisia erityisiä sähköisesti ärtyviä    soluja,  niiden ympärillä on  isolaatiosoluja, jotka eivät  ole sähköisesti ärtyviä. Näissä asioissa on solukalvot olennaisen tärkeitä. Ne antavat isoloivaa kaapelimateriaalia ja  kantavat myös  neutraloivia pumppuja. Jos kaikessa tässä  kalvomateriaalissa on voittopuolisesti  lipidikirjon sijasta vain jotakin fosfatidyyliPethmateriaalia- ei voi odottaa että  henkilön   terveydentunne  olisi kehuttava. Voisi sanoa että pikemminkin pyton olo. Kaikista lääkkeistä mikään ei vedä vertoja raittiudella ja tavalliselle ruoalle.

Phospholipid flip-flop and scrambling 
 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15809683
Cell Mol Biol Lett. 2005;10(1):101-21.
The mystery of phospholipid flip-flop in biogenic membranes.
  • Cell Mol Biol Lett. 2005;10(2):363.
Phospholipid flip-flop is required for bilayer assembly and the maintenance of biogenic (self-synthesizing) membranes such as the eukaryotic endoplasmic reticulum and the bacterial cytoplasmic membrane. Due to the membrane topology of phospholipid biosynthesis, newly synthesized phospholipids are initially located in the cytoplasmic leaflet of biogenic membranes and must be translocated to the exoplasmic leaflet to give uniform bilayer growth. It is clear from many studies that phospholipid flip-flop in biogenic membranes occurs very rapidly, within a period of a few minutes. These studies also reveal that phospholipid translocation in biogenic membranes occurs bi-directionally, independently of the phospholipid head group, via a facilitated diffusion process in the absence of metabolic energy input, and that this type of transport requires specific membrane proteins. These translocators have been termed biogenic membrane flippases, and they differ from metabolic energy-dependent transporters (ABC transporters and MDR proteins). No biogenic membrane flippases have been characterized. This review briefly discusses the importance of biogenic membrane flippases, the various assay methods used for measuring the rate of phospholipid flip-flop, and the progress that has been made towards identifying these proteins.
http://www.rbclab.com/Pages/500/520/JPEG/Figure%2015.1%20png%20copy.png


måndag 26 juni 2017

Onko mahdollista korjata kroonisia alkoholivaurioita aivosta?

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27460131

J Mol Neurosci. 2016 Nov;60(3):383-389. Epub 2016 Jul 27.

Cognitive Decline and Recovery in Alcohol Abuse.

Abstract

Alcohol consumption triggers a neuroinflammatory response which, if prolonged, can lead to substantial volume loss in both gray and white matter. This brain injury is associated with characteristic cognitive deficits, and, in extreme cases, with dementia. Even mild cognitive impairment creates a significant hurdle for alcohol rehabilitation, because the domains that are affected tend to be those important for sustaining abstinence. Thus, cognitive decline induced by alcohol contributes to the persistence of alcoholism. Here, I present converging data from animal and clinical studies that show how alcohol affects the brain and behavior. Although there is currently no targeted treatment for overcoming alcohol-induced cognitive decline, emerging evidence suggests that physical activity is both protective and restorative. This is a potential avenue for future programs targeted at treating alcohol abuse.

KEYWORDS:

Alcohol; Alcohol abuse; Cognitive decline; Exercise; Neurotoxicity; Rehabilitation
PMID:
27460131
DOI:
10.1007/s12031-016-0798-4
[Indexed for MEDLINE]

Lipidien signalointi DAG-kinaaseilla. Fosfatidihapon (FA) merkitys lipideissä

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fimmu.2013.00178/full
Frontiers, Regulation of lipid signaling by diacylglyceride ( DAG) kinases during T-cell development and function. Sruti Krishna et al. 2015
 http://www.frontiersin.org/files/Articles/52250/fimmu-04-00178-HTML/image_m/fimmu-04-00178-g001.jpg




 http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0102526
Visualization of phosphatidic  acid  (PA)   fluctuation in plasma membrane of a living cells. July 15, 2014

Abstract

We developed genetically-encoded fluorescent sensors based on Förster Resonance Energy Transfer to monitor phosphatidic acid (PA) fluctuations in the plasma membrane using Spo20 as PA-binding motif. Basal PA levels and phospholipase D activity varied in different cell types. In addition, stimuli that activate PA phosphatases, leading to lower PA levels, increased lamellipodia and filopodia formation. Lower PA levels were observed in the leading edge than in the trailing edge of migrating HeLa cells. In MSC80 and OLN93 cells, which are stable cell lines derived from Schwann cells and oligodendrocytes, respectively, a higher ratio of diacylglycerol (DAG)  to PA levels was demonstrated in the membrane processes involved in myelination, compared to the cell body. We propose that the PA sensors reported here are valuable tools to unveil the role of PA in a variety of intracellular signaling pathways.

Introduction 

Phosphatidic acid (PA) is an acidic phospholipid that plays a central role in the biosynthesis of other lipids. By serving as a substrate or by modulating the activity of various enzymes, it participates in the complex network of structural, energy storage, and signaling lipids [1]. Using phosphatidylcholine as a substrate, PA can be synthesized by phospholipase D (PLD), and converted into diacylglycerol (DAG) by PA phosphatases. DAG can be converted back into PA by DAG kinases (DGK). Moreover, PA can be metabolized by phospholipase A2 to generate lysophosphatidic acid (LPA), whereas the reverse reaction is catalyzed by lysophosphatidic acid acyl transferases [1][3] (see Fig. S1). In addition, PA itself is a lipid mediator [3], and its growing list of effector molecules includes proteins involved in cytoskeleton rearrangement, vesicle trafficking, cell growth, spreading, proliferation, and survival [2], [3]. Importantly, with the exception of PLDs, the above mentioned enzymes either render or metabolize another signaling lipid, thus exerting a signaling-switch activity between PA and other pathways. Moreover, PA is a small cone-shaped phospholipid that provides flexibility to cellular membranes. It stabilizes the negative curvature of lipid bilayers, helping in the formation of vesicles from Golgi apparatus or plasma membrane [4], and mediating fusion and fission events of organelles such as mitochondria [5].
Traditionally, PA levels have been measured using thin-layer chromatography or liquid chromatography coupled to mass spectrometry [6], [7]. However, these techniques do not provide the desired spatio-temporal resolution for some applications. Further, variations in the signaling pools of PA are often obscured by larger PA pools involved in intermediary metabolism (for example, in the endoplasmic reticulum). To reveal PA production at the cellular and subcellular levels, several biosensors featuring PA-binding domains (PABD) attached to fluorescent proteins have been reported [8][11]. Such probes relying on membrane translocation and a single fluorescence signal do not discriminate between real PA rises and changes in the thickness of the cell or membrane ruffling events, which would also affect fluorescence [12]. In addition, translocation sensors cannot be targeted, hampering the study of PA fluctuations in specific subcellular compartments.
In the present work, we have developed FRET sensors to monitor PA dynamics in the plasma membrane using the PA-binding domain (PABD) of the yeast protein Spo20 (residues 51–91) [9]. We found an inverse relation between plasma membrane PA levels and the FRET efficiency of the sensor. Interestingly, the studies carried out with the sensor indicated a redistribution of PA between the leading and trailing edges of migrating cells. In cells derived from oligodendrocytes and Schwann cells, PA levels were higher in the cell body than in the membrane processes involved in myelination. In contrast, DAG levels were lower in the cell body than in these membrane processes.









Conclusions

A new FRET probe for PA has been developed and used to analyze fluctuations in the PA pools of the plasma membrane. The biosensor responded to both increases and decreases of PA and displayed wider dynamic range than previously described probes. We also reported PA fluctuations during cell migration, mitosis, and membrane process extension. Our data also suggest that the regulation of PA levels may be more complex than anticipated, exhibiting differences among cell types. This biosensor, which could also be targeted to other membranes, will be very useful to expand our knowledge of the role of PA in biochemical and signaling pathways in live cells.


Alkoholin rasvahappoetyyliesterit rakentuvat hiukseen

LÄHDE: Hälsa & Motion4 februari 2004 12:59 Håret avslöjar missbruk av alkohol



HIUKSI paljastaa alkoholin väärinkäytön (suomennosta)

Alkoholinkäyttötavat voidaan selvittää hiuksesta. Alkoholinkäytön jäljet voivat pysyä hiuksessa monta kuukautta. Hiuksianalyysi saattaa sen takia olla alkoholistin hoidossa käytetty tulevaisuuden työväline, samoin oikeuslääketieteessä.
  • Dina alkoholvanor går att avläsa i håret. Spåren kan sitta kvar i flera månader. Håranalys kan därför bli ett användbart verktyg i vården av alkoholister och inom rättsmedicinen.
Alkoholi pystyy asettumaan rasvahappoihin, joita kehossa luonnostaan on ja muodostamaan uudenlaisia molekyylejä. Tämä on vahvistettu löytö etsittäessä alkoholin väärinkäytön osoittavia tulevaisuudessa käyttöönotettavia merkitsijämolekyylejä.
  • Alkohol har en förmåga att slå sig samman med fettsyror som finns naturligt i kroppen och bilda nya molekyler. Det har man tagit fasta på i sökandet efter framtidens markörer för alkoholmissbruk.
-Olemme etsimässä sellaisia molekyylejä, joilla on sadan prosentin varmuudella yhteyttä alkoholinkäyttöön, kertoo Christer Alling, lääketieteellisen neurokemian professori Lundin Yliopistosta.
  • Vi är på jakt efter sådana molekyler som med 100 procents säkerhet har ett samband med alkoholkonsumtion, säger Christer Alling, professor i medicinsk neurokemi, vid Universitetssjukhuset i Lund.
Alkoholismin perustavien käytössä olevien merkitsijöiden suhteen esiintyvä ongelma on niiden epäsuora tapa kuvata tilaa. Nimittäin se mitä nykyään mitataan, on eri elinvaurioiden vaikutuksia ja sellaisia voi kehittyä muistakin syistä kuin alkoholin väärinkäytöstä.
  • Problemet med de etablerade markörerna för alkoholmissbruk är att de är indirekta. Det man mäter i dag är nämligen effekterna av olika organskador, som kan ha uppstått av andra orsaker än alkoholmissbruk.

Professori Christer Alling on myötävaikuttanut erääseen tutkimusprojektiin, jota johtaa Baselin yliopistosta käsin Friedrich Martin Wurst ja siinä tarkastellaan lähemmin alkoholinkäytön hiukseen jättämiä jälkiä.
  • Christer Alling har medverkat i ett forskningsprojekt under ledning av Friedrich Martin Wurst vid universitetet i Basel, där man tittat närmare på spåren i håret.

Hiuksesta voi löytää molekyylejä, joita on muodostuut rasvahappojen ja alkoholin yhdistymisestä niin sanottuiksi rasvahappoetyyliestereiksi alkoholia juoneella ihmisellä.
  • På den som har druckit alkohol kan man i håret hitta molekyler som uppstått genom sammanslagning av fettsyror och alkohol, så kallade fettsyraetylestrar.

Arvelemme niiden molekyylien olevan peräisin päänahan talirauhasista. Ne muodostuvat niissä, rakentuvat hiukseen ja seuraavat hiuksen myötä ulos päänahasta.
  • Vi tror att de kommer från talgkörtlarna i hårbotten. De utsöndras där, byggs in i håret och följer med håret ut, säger Christer Alling till TT.

Jos ei usein harrasta aivan siilikampausta, on teoreettisesti mahdollista lukea hiuksesta alkoholinkäyttö pitkältä ajalta
  • På den som inte snaggat sitt hår ofta går det teoretiskt att avläsa alkoholintaget långt tillbaka i tiden.

Eräässä brittiläisessä lehdessä Alcohol and alcoholism tutkijat osoittavat ajateltavia käyttöalueista hiusanalyysille. Yhtenä esimerkkinä mainitaan alkoholistien hoidon arviointi
  • I en artikel i det senaste numret av brittiska tidskriften Alcohol and alcoholism pekar forskarna på en rad tänkbara användningsområden. Ett exempel är utvärdering av behandling av alkoholister.

Mutta tässä diagnostiikassa on virhelähteensä, korostaa Christer Alling. Ääirmmäisen tiheä hiusten peseminen voi johtaa molekyylien hiukseen rikastumisen vähäisyyteen. Toisena ongelmana, jota ei vielä ole tutkittu, on tiettyjen hiustenhoitotuotteiden sisältämät samankaltaiset molekyylit ja siten ne voivat antaa virheellisiä viitteitä alkoholinkäytöstä.
  • Men det finns felkällor, påpekar Christer Alling. Extremt flitig hårtvätt kan leda till en mindre anrikning av molekylerna i håret. Ett annat problem, som inte är undersökt ännu, är om vissa hårvårdsprodukter kan innehålla liknande molekyler och alltså leda till falska indikationer på alkoholmissbruk.

Myös huumeet ja lääkeaineet jättävät jälkensä hiukseen ja sen takia oikeuslääketieteellisssä kemiassa hiuksi on tärkeä tietolähde.
  • Även narkotika och läkemedel sätter sina spår i håret och inom rättskemin är håret därför en viktig informationskälla.

Kun huume on rakentunut hiukseen, se pysyy siinä stabiilisti. Jos otetaan henkilöltä hiustuppo ja leikataan se sentin pituisiin pätkiin, voidaan kuukausi kuukaudelta selvittää huumeen käyttö ajassa taaksepäin, kertoo Olof Beck Karoliinisen sairaalan farmakologian laboratoriosta.
  • När narkotikan väl byggts in i håret är den stabil där. Om man tar en hårtuss från en person och klipper den i centimeterlånga bitar kan man titta månad för månad bakåt i tiden med avseende på narkotika, berättar Olof Beck vid farmakologiska laboratoriet på Karolinska sjukhuset.

    LÄHDE: Cecilia Klintö Hälsa & Motion

söndag 25 juni 2017

Ajatus

Biol Chem Hoppe Seyler. 1992 Mar;373(3):151-7.

Accumulation of ester- and ether-linked phosphatidates by HeLa cells in response to ionophore A23187 through activation of phospholipase D.

Abstract

Phosphatidates seem to play an important role in the control of cell proliferation modified by ligands (M. Kaszkin et al. 1991, Cancer Res. 51, 4328-4335). In this study the potency of calcium ionophore A23187 to alter phosphatidate levels in HeLa cells as a model was studied in detail.

 HeLa cells prelabeled with [14C]arachidonic acid responded to calcium ionophore A23187 with a rapid accumulation of labeled 1,2-diacylglycerophosphate (acyl-PA) and 2-acyl-1-O-alkylglycerophosphate (alkyl-PA) with a first peak at 5 min and a second increase starting at 20-30 min.

 In cells prelabeled with [14C]oleic acid the ionophore mobilized relatively more of labeled acyl-PA. The total amount of phosphatidates mobilized was in the order of 0.2 micrograms/10(6) cells, i.e. an almost 10(-4)M concentration.

The transphosphatidylation of labeled acyl- and alkyl-PA to 1-butanol in all cases showed that activation of phospholipase D had occurred. The reaction became detectable at 10(-6)M ionophore and was fully expressed at 10(-5)M.

 Butyl phosphatidate generated during 1 h treatment with ionophore amounted to approx. 0.5 nmol per 10(6) cells (i.e. 10(-4)M conc. within cells) as shown by the use of [14C]butanol. The 3-5-fold rise of the overall phosphatidate level is probably sufficient to alter physically cellular membranes, particularly if the new phosphatidate is restricted to certain compartment(s).

Alkoholi, solukalvot ja aivojen signaalinvälitys (Christer Alling)

Alcohol, Cell Membranes, and Signal Transduction in Brain

Häftad, Engelska, 2012-10-23

Alcohol abuse and alcoholism are international problems whose costs economically, psychologically and medically have been well documented.

 Alcohol is a unique drug in that the effects of excessive use can have a deleterious effect on most if not all organs of the body. 

The brain is one of the organs most affected by excessive alcohol consumption. Effects on the brain can be seen in cognitive function, brain structure and neurochemistry.

Over the past few years, there have been significant advances made in understanding how alcohol affects brain neurochemistry.

 This book examines four major areas, i. e. ,
  1.  membrane lipids,
  2.  receptors and ion channels,
  3.  second messengers, and
  4.  gene expression, where significant advancements have been made.
The book is divided into four sections based on the four major areas. In each section, data are examined that cover a range of approaches from in vitro to in vivo studies.

 The section on membrane lipids includes recent developments in how ethanol affects membrane cholesterol domains, polyunsaturated fatty acids, the cause and consequences of phosphatidylethanol formation, and the modulation of membrane protein function by lipid-protein interaction.

 The second section comprises chapters on NMDA and 5-HT3 receptors, including new aspects on alcohol neurotoxicity and the molecular heterogeneity that may underlie differences in alcohol sensitivity as well as chapters on GABA-gated chloride flux, and calcium channels.  

Miten PEth syntyy alkoholin vaikutuksesta fosfolipidistä?

Etanoli vaikuttaa useita merkkejä  biologisiin molekyyleihin. Etanolin nonoksidatiivisen aineenvaihdunnan puoelta on löydettävissä molekyylejä, joita on mahdollista havaita  tunteja tai päiviä etnolin käytön jälkeenkin.  Näitä ovat rasvahappoetyyliesterit (FAEE). Niiden analyysi on vaikea. Siten on etyyliglukuronidi  ((EtG). Senkin analysoiminen on vaikeaa. Muta fosfatidyylietanoli (PEth) on  kustannusekonomisestikin  mitattavisa oleva. PEth on transfofatidyylin saanutta etanolia. Tämä fosfatidyyliryhmä (Ptd) on peräisin kalvolipidistaä, nimeltä lesitiini (PC, fosfatidyylikoliini).
Lesitiinilajeja on runsaasti fosfolipideissä, jopa 40% on tätä tyyppiä.
Normaalisti lesitiinit hydrolysoituvat PLD- nimisellä  fosfolipaasi D- entsyymillä  ja hydrolyysistä( hajoamisesta) seuraa  koliinia ja fosfatidihappoa (PA) , joka sinänsä on signaaliaine ja lähtöaine  kaikille erilaisille  fosfolipideille ( kuten  PS ja PE/PC, PI,   mitokondrian  kardiolipiini).
Mutta alkoholi  menee 1000 kertaa affektiivisemmin  lesitiiniin kuin sen oma  katalysoiva entsyymi PLD,  ja nyt syntyykin  vapaan koliinin lisäksi fosfatidyyliryhmn siepannutta  etanolia, PEth, fosfatidyylietanolia, eikä tärkeää fosfatidihappoa (PA). (Normaalilla  Fosfatidihapolla PA  on niin paljon tärkeää käyttöä kehosa,  että sen normaali vapaa pitoisuus on hyvin  matala). Siis ensinnäkin  siitä tulee relatiivista puutetta alkoholin vaikutuksesta ja siten  PEth  ei omaakaan mitään varsinaista  hajoistusysteemiä, jteon  sitä jää kehoon. Keho ei voi mitenkään hyödyntää PEth  muotoista molekyyliä  geneettiseen kalvolipidisykliinsä , vaan se jää sellaisenaa kalvolipideihin  sitä mukaa kuin sitä kertyy  ja se alkaa vaikuttaa kalvojen funktionaalisiin ominaisuuksiin. Sitä alkaa esiintyä aivoissa, munuaisissa, valkosoluissa, veressä.  Jos henkilö käyttää "a single binge", alle 47 g alkoholia päivittäin kolmen viikon ajan, ei vielä aiheutunut mittavia PEth pitoisuuksia kertoi tutkija Steina Aradottir  väitöskirjatyössään,  mutta jos käyttö oli 48- 102 g etanolia päivässä, kolmen viikon päästä PEth-pitoisuudet veressä olivat 1-2,1 mikromoolia litrassa. Veren PEth sijoittuu lähinnä punasoluihin. PEth omaa puoliintumisajan   4 vrk.  (Varga et al. 2000).

Minkälainen PEth -molekyyli on ominaisuuksiltaan?
 PEth on negatiivisesesti varautunut fosfolipidi, jolla on yksi pieni hydrofobinen pääryhmä. Se poikkeaa kaikista normaaleista fosfolipideista. Pääryhmä taipuu hydrofobisena sisäänpäin solukaloon, joten sellaiset solukalvot, joissa on PEth-molekyyliä joukossa, ovat vähemmän vesipitoisia kuin ne joissa on normaalia lesitiiniä (PC,  fosfatidyylikoliinia)  tai muita luonnollisia  fosfolipidejä kuten kefaliineja(PE), lipositoleja(PI ryhmää), fosfatidyyliseriinejä(PS). Ne erityiset kalvorakkulat, joita syntyy silloin, kun joukossa on PEth-molekyylejä, käyttäytyvät fuusioprosessissa eri tavalla kuin ne rakkulat, joisas on tavallisia PC, PI, PE, PS  fosfolipidejä,  kalvojen anionisia fosforyloituja rakenteellisia fosfolipidirasva-aineita. PEth toimii tavallaan dolikolin tapaan, kun se lisää fluiditeettiominaisuutta( kalvoissa on keskinen kolesterolipitoinen kerros, joka vastaa  veddenpitävyydestä. Dolikoli taas lisää fluiditeettiä)  PEth vaikuttaa että kalvot sietävät  etanolia  vielä enemmän (toleranssia) . PEth-molekyylien oleminen solukalvossa hankaloitat solujen tärekintä ionipumppujärjestelmää  (Na+/K+ ATPaasia). Se vaikutaa myös 5´-nukleotidaasiin. Fosfatidyylialkoholit mys stimuloivat Ca++ATPaasientsyymiä.punasoluissa. Tällaisesta  tulee PEth-akkumulaatiossa aiheutumaan  biologista vaikutusta siellä, missä PLD-entsyymiä esiintyy runsaasti (PLD1  Golgin laitteessa, eritysjyväsissä, perinukleaarisesti ja PLD2 plasmamembraanissa) .
PEth-molekyyliä ei muodostu silloin, kun ei käytä etanolia.
PEth-molekyyli on stabiilimpi kuin PA ja kertyy. Suurin haita on ehkä siinä, että  sen runsaus  estää  erittäin tärkeiden normaalien kalvorakenteitten uudisttumisen tasapainoisella tavalla. Sitten se myös ottaa  tilaa  normaaleilta lipideiltä. ( Vain fysiologiset  molekyylit asettuvat toistensa suhteen  evolutionaalisesti hyvin järejstäytyneellä tilankäytöllä, johon vieras tulokas vain aiheuttaa tilavuudellista haittaa- mikä heijastuu sitten vähitellen funktionaalisena haittana). .
Etsiessäni kuvaa PEth moelkyylistä löydän artikkelin: Professori Emeritus Chriter Alling
http://docplayer.se/5703196-Klinisk-biokemi-i-norden.html